Berlin Shooting 197

Puunrunkojen kalkitseminen

Puutarhaelämää
Jaa artikkeli
Aivan kuin jäätyneet vesiputket voivat haljeta, puunkuoren kudoksen putkimaiset suonetkin voivat vaurioitua pakkastalven aikana. Nämä vauriot ovat uhkana pääosin tammikuun loppupuolelta lähtien.
Ilmiö johtuu talvisesta auringosta, joka alkaa kevättä kohden paistaa voimakkaammin ja lämmittää tummia puiden runkoja, jolloin rungot alkavat pumpata mahlaa juurista kudoksiin. Öiseen aikaan lämpötila kuitenkin laskee ja myös kudosten lämpötila tippuu nollan alapuolelle. Kudoksiin muodostuu painetta, ja ne saattavat repeytyä. Vauriot voivat olla piileviä, eikä niitä siksi havaita pitkään aikaan. Ne voivat kuitenkin ilmetä myös suurina kuolleina alueina puunrungon kuoressa tai jopa sormenpaksuisina halkeamina kuoressa rungon eteläsivulla.

Tällaiset talvivauriot voidaan välttää levittämällä myöhään syksyllä varokeinona kerros kalkkia (hedelmä)puiden runkoon. Levitys kannattaa aloittaa juuresta ja jatkaa paksuihin alaoksiin saakka. Rungosta tulee silloin valkoinen, ja väri heijastaa auringonvaloa paremmin. Silloin muutoin tumma puunrunko ei lämpene yhtä helposti eikä lämpötila pääse nousemaan niin korkeaksi. Tällä toimenpiteellä ei pystytä luotettavasti estämään pakkasen aiheuttamia murtumia, mutta niitä voidaan merkittävästi vähentää. On erityisen suositeltavaa maalata tuulisissa paikoissa suojattomina olevat puut. Kun vesisateet yleistyvät, kalkkikerros peseytyy rungosta ja kulkeutuu sadeveden mukana maahan kalkitsemaan sitä. Siksi kalkille herkkien kvittenipuiden ja kvittenipuihin vartettujen päärynäpuiden runkoja ei kannata suojata kalkilla joka talvi. Sen sijaan runkojen ympärille kannattaa asetella väljästi kaislamattoja suojaamaan auringolta.

Vinkki: Jos harjaat puunrungosta metalliharjalla irti irralliset rungonpalat, vihreän levän ja runkoon tarttuneen sammalen ja levität sitten kalkkikerroksen, pienennät riskiä, että talvehtivat tuholaiset, kuten kärpäsen tai havupunkin munat, kiusaisivat puuta.