Käytämme evästeitä verkkosivustomme käyttökokemuksen parantamiseen. Jatkamalla sivuston selaamista hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoja: Evästeet

Syysleikkaus

Puutarhan syysaskareisiin on hyviä oppaita, mutta mekin voimme antaa muutaman hyvän vinkin.

Mistä on päästävä eroon?

- Kuolleet ja taudin runtelemat oksat (ruskolaho, lehtipuunsyöpä jne.)

- Kasvutilasta kilpailevat oksat, jotka saattavat vahingoittua toisiaan vasten hankautumalla

- Kulkuväyliä häiritsevät kasvit ja oksat

- Pehmeät latvaversot (ja niissä olevat kehittymättömät nuput), kuihtuneet kukat, siemenvarret (esim. sulkapiiska, ruusut, syrikkä)

- Pensaiden ja heinäkasvien kuolleet lehdet. Huom.: Lumen keskeltä pilkistävät heinät ja kuivuneet kukinnot näyttävät kauniilta talvella erityisesti GARDENA-valoilla valaistuina. Hyönteiset talvehtivat onttojen heinien ja oksien sisällä. Kannattaa siis miettiä, voisiko ne leikata vasta keväällä.

Mitkä jätetään rauhaan?

Liikaa ei kannata leikata. Pakkanen voi vaurioittaa leikkauskohtia ja oksat voivat kärsiä pakkasvaurioita. Jos leikkaat liikaa syksyllä ja pakkanen vaurioittaa oksia, kevätleikkaus voi karsia kasvia liikaakin. Leikkaa vähän syksyllä ja jätä korjaamisen varaa kevääksi.

Huomioita suosikkikasveista

Puksipuuaita: Puksipuu on ainavihanta kasvi, joka saattaa kestää talvea tarpeeksi etelässä. Puksipuu kannattaa leikata haluttuun muotoon vasta keväällä. Puksipuusta voi leikata viimeksi kasvaneen osan keväällä, minkä jälkeen se jatkaa kasvua. Kun kasvu on alkanut, lannoita kasvi. Leikkaa muotoon, kun oksat ovat noin 5 cm pitkiä. Katso myös > Pensasaitakasvit

Tuhkapensas: Matalat tuhkapensaat kestävät hyvin pakkasta. Ne voi muotoilla halutessaan pensasaitaleikkurilla. Kasvi sietää leikkaamista puumaiseen osaan saakka, mutta leikkaaminen on parasta tehdä keväällä. Nuorista pensaista leikataan keväällä puolet edellisen vuoden kasvusta. Pensaasta tule näin pienikokoisempi ja oksat haaroittuvat paremmin.

Marjakuusi: Marjakuusi kestää hyvin jopa alasleikkuuta. Leikkaaminen kannattaa tehdä vasta keväällä, koska marjakuusi suojaa talvipihaa tuulelta ja tarjoaa suojapaikan linnuille.

Syreeni: Leikkaaminen ei ole yleensä tarpeen. Syreeni saattaa leikkaamisen jälkeen innostua kasvamaan liiankin villisti leikkauskohdasta. Sietää alasleikkausta varsinkin keväällä.

Syreeni leikataan alas leikkaamalla kaikki rungot samaan pituuteen. Uusien oksien muodostumista edistää syreenin harventaminen. Harvennettavat rungot katkaistaan juuresta, ja vahvimmat 5–7 jätetään. Vanhaa syreeniä voi virkistää lyhentämällä latvoja 30–50 cm. Uutta kasvua muodostuu 2–3 vuoden sisällä.

Viikunapuu: Leikataan mieluiten keväällä, kun mahdolliset pakkasvauriot ovat selvillä. Koska seuraavan vuoden hedelmät ovat jo näkyvissä, keväälläkin sitä leikataan vain vähän. Silloin keskitytään lähinnä muotoiluun ja harvennukseen. Kvittenin tapaan viikuna ei pidä liiasta leikkaamisesta. Ne eivät haaraudu yksivuotisia latvaversoja leikkaamalla. Vuoden vanhat oksat saattavat haarautua vain, jos ne leikataan sopivasta kohdasta.

Heinät: Jos leikkaaminen ei ole välttämätöntä, heinät voi tarvittaessa sitoa yhteen ja leikata keväällä. Sitominen voi suojata esimerkiksi pampaheinää jossain määrin pakkaselta ja talvikosteudelta.

Pensasaidat: Älä leikkaa syksyllä. Nuori pensasaita: Leikataan ensimmäisen kerran touko-kesäkuussa ja toisen kerran elo-syyskuussa. Vanhalle pensasaidalle kertaleikkaus kesässä saattaa riittää. Havuaidat kannattaa leikata ennen kuin kasvu lähtee käyntiin, jolloin leikkaushaavat paranevat nopeasti. Pensasaidan leikkausajankohtaa voi miettiä myös lintujen pesinnän kannalta. Lisätietoja voi kysellä vaikkapa lintuharrastajilta. Pensasaitaa leikatessa alaoksat kannattaa muotoilla niin, että alaneljännes ei jää paljaaksi. Sivujen pitäisi kaventua ylöspäin kymmenisen senttiä metriä kohden.

Herukkapensaat: Noin lyijykynän paksuiset tämänvuotiset oksat kantavat satoa seuraavana vuonna. Niitä voi hoitoleikata hieman keväällä. Leikkaaminen kannustaa uusia versoja, eli seuraavana vuonna satoa kantavia oksia. Harvenna pensaita poistamalla paksut, tummat oksat, jotka ovat yli kolme vuotta vanhoja (leikkaa maan tasalta). Trimmaa vielä katkaisemalla versot halutulta haaroittumiskohdalta. Jätä 5–7 vahvinta juuresta asti kasvavaa oksaa.

Kirsikkapuu: Koristekirsikkapuuta voi harventaa keväällä kukinnan jälkeen. Syötävää satoa tuottava kirsikkapuu leikataan heti sadonkorjuun jälkeen tai aikaisin keväällä ennen nestevirtauksen alkamista. Vähemmän on enemmän! Kirsikkapuuta ei kannata leikata liikaa. Liikaa leikkaaminen varsinkin väärään ajankohtaan voi tappaa puun.

Kiwi trees: Leave around three to seven side branches on the main vertical branch (depending on the support system supporting the kiwi tree); these are the main branches which will bear fruit. The buds of fruit bearing branches will grow from these main branches. Shorten these in the summer to around eight to ten leaves starting from the first leaf above the fruits. In late winter, shorten the same branches to three to five buds and new fruiting branches will sprout from here again. Every three to four years, remove this ageing branch complex right at the main branch and replace it with a young fruit branch.

Peikonpaju (Salix matsudana): Leikataan mieluiten keväällä. Silloin pakkasen vioittamat oksat näkyvät helposti. Kestää rajuakin leikkausta, jopa alasleikkausta.

Likusteri: Kestää leikkaamista erittäin hyvin. Voidaan leikata alas kämmenenleveyden korkeudelle. Leikataan muuten kuten pensasaita (ks. edellä).

Oliivipuu: Leikataan mieluiten keväällä. Harvennetaan vanhoja ja tiiviisti kasvavia oksia. Oksia lyhennetään seuraavaan silmuun asti. Pyöristetään tasaisesti. Kestää rajuakin leikkausta keväällä. Oliivipuu reagoi rankkaan leikkaamiseen kasvattamalla pitkiä versoja. Harvenna niitä maun mukaan.

Luumupuu: Ei leikata syksyllä. Voidaan leikata aikaisin keväällä ennen nuppujen turpoamista.

Alppiruusu: Oksia lyhennetään kukinnan jälkeen haluttuun pituuteen. Voidaan myös leikata puuvartiseen osaan saakka. Vahvat alppiruusut kestävät hyvin leikkausta.

Ruusut: Leikkaa ryhmäruusuja, köynnösruusuja ja ruusupensaita noin kolmanneksen. Keväällä voi leikata vähän lisää. Ruusupensaisiin voi jättää kiulukat koristeeksi ja harventaa pensasta keväällä.

Varjostinkuusi: Ei siedä leikkaamista hyvin. Leikataan mieluiten keväällä. Silloinkin leikataan vain hieman, niin että oksaan jää vielä neulasia.

Lumipalloheisi: Leikataan keväällä. Leikataan samaan tapaan kuin syreeni.

Syyssyreeni (syrikkä): Leikataan syksyllä kolmannes tai puolet. Enemmän leikkaaminen altistaa pakkasvaurioille. Voidaan lisäksi harventaa ja typistää keväällä ennen kasvun alkamista.

Ruukkukasvit



Sitruspuut:
Leikkaa vain keväällä. Kasvukaudella voi harventaa ja muotoilla kevyesti kasvun ja kukinnan edistämiseksi (esim. appelsiini muodostaa kukkanuput yhden vuoden ikäisiin oksiin).

Pasuunakukka: Leikkaa vain vähän ennen talvea. Mitä enemmän kasvia leikkaa, sitä myöhemmin se kukkii seuraavana vuonna, koska kukkivan kasvuston on ensin kasvettava.

Kesäkoiso: Leikkaa kolmannes syksyllä ja muotoile keväällä. Keväällä kesäkoison voi leikata puuvartiseen osaan saakka.

Oleanteri: Kestää hyvin leikkaamista. Voidaan jopa leikata alas keväällä. Alas leikkaaminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Osa oleanterilajikkeista haarautuu toisia paremmin leikkauksen jälkeen. Normaalisti oleanteri leikataan heti kukinnan jälkeen. Jos sitä leikataan liikaa syksyllä, seuraavan vuoden nuput voivat mennä mukana.



Tulikruunu:
Leikataan kuten kesäkoiso.

Citronella: Citronella-kasveja ei yleensä leikata alas, koska ne kaunistuvat vuosi vuodelta. Tarvittaessa kasvia voidaan typistää noin kämmenenleveyden verran, mieluiten keväällä.