Käytämme evästeitä verkkosivustomme käyttökokemuksen parantamiseen. Jatkamalla sivuston selaamista hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoja: Evästeet

Raparperi – vihannes vai hedelmä?

Tunnetko tämän kasvin, jolla on suuret vihreät lehdet ja pitkä punainen varsi? Raparperi (Rheum officinale Baillon) on erittäin vähällä toimeen tuleva monivuotinen vihannes. Raparperia pidetään usein virheellisesti hedelmälajina. Tämä johtuu sen happaman mehukkaasta mausta ja siitä, että sitä käytetään lähinnä jälkiruokien valmistukseen. Sadonkorjuuaika alkaa huhtikuussa. Huhtikuu sopii myös hyvin vihanneksen istuttamiseen, jos et vielä ole tehnyt sitä.

Suurilehtinen vihannes on alunperin kotoisin Aasiasta. Se kuuluu tatarkasvien perheeseen (Polygonaceae) samoin kuin niittysuolaheinä (Rumex acetosa).

Raparperin syötävä varsi sisältää aktiivisia aineita, kuten kaliumia, jonka sanotaan aiheuttavan kuivumista. Sydämelle ja verisuonille hyödyllisiä pitäisi olla sellaisten raparperin sisältävien aineiden kuin magnesium, rauta, fosfori ja jodi. Myös tanniineilla, glykosideilla, eteerisillä öljyillä, omena- ja sitruunahapolla sekä suolistoystävällisellä pektiinillä huhutaan olevan terveyttä edistäviä vaikutuksia.

Ainoastaan raparperin varret ovat syötäviä. Poista lehdet heti ja heitä ne kompostiin. Ne sisältävät myrkyllistä oksaalihappoa, joka voi aiheuttaa munuaisvaurion tai aineenvaihduntasairauksia. Siksi raparperisatoa ei pitäisi korjata kesäkuun 24. päivän jälkeen, koska sen jälkeen oksaalihapon määrä on erittäin korkea.

Kasvupaikka

Raparperi on erittäin helppohoitoinen. Kasvupaikka kannattaa kuitenkin harkita tarkkaan. Kasvi on monivuotinen, eikä sitä voi istuttaa uudelleen ensimmäisinä vuosina. Pakkasta kestävän vihanneksen on annettava juurtua kunnolla. Raparperista ei pitäisi korjata satoa ennen kuin toisena vuonna.
Ihanteellinen kasvupaikka raparperille on aurinkoinen tai puolivarjoinen. Maaperän pitäisi olla kosteaa ja vettä läpäisevää. Koska raparperi kasvaa samassa paikassa pitkään, maaperä on syytä valmistella hyvin. Poista mahdolliset rikkaruohot, sekoita multaan kompostia ja luonnonmukaista lannoitetta, ja käännä maa hyvin. Anna maan levätä tämän jälkeen 2–3 viikon ajan.

Nyt on aika istuttaa kasvi. Helpoin keino on käyttää puutarha- tai maatalouskaupasta tai puutarhalta saatavaa juurakkoa. Istuta juurakko 2–5 cm:n syvyyteen, ja käytä 70–100 cm:n istutusvälejä. Raparperin siemeniä ei suositella, koska niitä on vaikea saada kasvamaan.

Sadonkorjuu

Raparperisatoa voi korjata toisena vuonna huhtikuusta kesäkuuhun. Kun sadonkorjuuaika on tullut, ota terävä veitsi ja katkaise varret maanpinnan tasolta. Ensimmäisenä sadonkorjuuvuonna kannattaa katkaista kerralla vain 3–4 vartta. Silloin jäljelle jäävät varret voivat kerätä itseensä kasvin energian. Jos haluat lisätä satoa kompostin tai luonnonmukaisen lannoitteen avulla, varo tarkoin vahingoittamasta juuria.

Jos raparperi on kasvanut liian isoksi, voit ohentaa sitä. Kaiva kasvi varovasti ylös, ja istuta se uudelleen toiseen paikkaan, jossa sillä on enemmän tilaa. Voit myös jakaa juurakon puhtaan ja terävän veitsen tai lapion avulla, jolloin tuloksena on kaksi kasvia. Varmista kuitenkin ennen jakamista, että kummassakin puolikkaassa on ainakin yksi verso.

Kuva: © komar.maria – Fotolia.com